kirsi_honkalampi

  • Psykologian dosentti, psykologian professori
  • Työ-ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori
  • psykoterapeutti (YET), ratkaisukeskeinen suuntaus
  • terveydenhuollon kolmevuotinen työnohjaajakoulutus
  • Kelan palveluntuottajarekisterissä
  • Työskentelykieli suomi

Kirsi on valmistunut psykologiksi Joensuun yliopistosta vuonna 1992. Kliinisen psykologin uransa Kirsi aloitti Etelä-Karjalan keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalla, josta hän siirtyi Kuopion yliopistollisen sairaalaan yleissairaalapsykiatrian päiväosastolle kliiniseksi psykologiksi vuonna 1995. Väitöskirjan valmistumisen jälkeen (2001, aihe aleksitymian yhteydet ja erot masennukseen) Kirsi työskenteli Akatemian tutkijatohtorina vuosina 2002-2004 ja sen jälkeen osa-aikaisena tutkijana sekä psykologina KYS:n päihde- ja huumevierotusyksikössä vuoteen 2008. Vuodesta 2005 hän on toiminut työnohjaajana sekä psykiatriassa että muussa terveydenhuollossa. Kirsi oli Kuopion kaupungin johtavana psykologina vuodesta 2008. Vuonna 2012 Kirsi siirtyi kliinisen psykologian yliopistolehtoriksi Itä-Suomen yliopistoon ja vuonna 2013 määräaikaiseen terveyspsykologian professuuriin.

Kirsi on työskennellyt yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen kanssa. Hänen kliinisiä eritysosaamisalueitaan ovat masennuksen, psykosomatiikan ja päihdeongelmien hoito. Yliopistossa psykologian opiskelijat valitsivat hänet psykologian oppiaineen vuoden opettajaksi 2013.

Työskentelen mielelläni sekä yksilöiden että ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Olen kiinnostunut ihmisistä, elämästä ja ilmiöistä. Sairauden, terveyden ja normaalisuuden suhteellisuus ovat aina kiinnostaneet minua. Haluan auttaa ihmisiä ja yhteisöjä löytämään omat vahvuutensa ja voimavaransa. Hyödynnän työssäni integratiivisesti useita eri lähestymistapoja

Yhteystiedot

puh 040 8324831

Tärkeimmät julkaisut:

Honkalampi K, Viinamäki H, Niskanen L, Koivumaa-Honkanen H, Valkonen-Korhonen M, Elomaa AP, Harvima I, Herzig KH, Lehto SM. Reduced Serum Adiponectin Levels in Alexithymia. Neuroimmunomodulation 2014;21; 234-239.

Honkalampi K, Rajala K, Pajula J, Saarinen P. Seitsemäsosa psykiatrisen avohoidon vastaanottoajoista jää käyttämättä. Suomen Lääkärilehti 2012;67: 607–610.

Honkalampi K, Lehto SM, Koivumaa-Honkanen H, Hintikka J, Niskanen L, Valkonen-Korhonen M, Viinamäki H. Alexithymia and tissue inflammation. Psychotherapy and Psychosomatics 2011; 80: 359–364.

Honkalampi K, Lehto SM, Hintikka J, Koivumaa-Honkanen H, Niskanen L, Viinamäki H. Symptoms of depression and alexithymia burden in middle-aged men. Psychotherapy and Psychosomatics 2010;79: 259-261.

Honkalampi K, Koivumaa-Honkanen H, Lehto SM, Hintikka J, Haatainen K, Rissanen T, Viinamäki H. Is alexithymia a risk factor for major depression, personality disorder, or alcohol use disorders? A prospective population-based study. Journal of Psychosomatic Research 210; 68: 269-273.
Honkalampi K, Hintikka J, Koivumaa-Honkanen H, Antikainen R, Haatainen K, Viinamäki H. Long-term alexithymic features indicate poor recovery from depression and psychopathology. A six-year follow-up. Psychotherapy and Psychosomatics 2007: 76: 312-314.

Honkalampi K, Haatainen K, Koivumaa-Honkanen H, Tanskanen A, Viinamäki H. Adverse childhood experiences, stressful life events or demographic factors: which are important in women`s depression? A 2-year follow-up population study. Australian and New Zealand Journal of Psychiatry 2005; 39: 627-632.

Honkalampi K, Koivumaa-Honkanen H, Hintikka J, Antikainen R, Haatainen K, Tanskanen A, Viinamäki H. Do stressful life-events or sociodemographic variables associate with depression and alexithymia among a general population? – A 3-year follow-up study. Comprehensive Psychiatry 2004; 45 4: 254-260.

Honkalampi K, Koivumaa-Honkanen H, Antikainen R, Haatainen K, Hintikka J, Viinamäki H. Relationships among alexithymia, adverse childhood experiences, sociodemographic variables, and actual mood disorder: a 2-year clinical follow-up study of patients with major depressive disorder. Psychosomatics 2004; 45 3: 197-204.

Honkalampi K, Koivu A, Savolainen K, Viinamäki H. Lääkärien ja sairaanhoitajien työn vaatimustekijät ja työuupumus yliopistollisessa sairaalassa. Suomen Lääkärilehti 2004;59 36: 3287–3291.

Honkalampi K, Lehtonen J, Viinamäki H. 2002. Aleksitymian pysyvyys – uutta tietoa. Suomen Lääkärilehti 57: 5191-5193.

Honkalampi K, Koivumaa-Honkanen H, Tanskanen A, Hintikka J, Lehtonen J, Viinamäki H. 2001. Why do alexithymic features appear to be stable? A 12-Month Follow-Up Study Of A General Population. Psychotherapy and Psychosomatics 70: 247-253.

Honkalampi K, Hintikka J, Laukkanen E, Lehtonen J, Viinamäki H. 2001. Alexithymia and depression. A prospective study of patients with major depressive disorder. Psychosomatics 42: 229-234.

Honkalampi K, Hintikka J, Antikainen R, Lehtonen J, Viinamäki H. 2001. Alexithymia in patients with major depressive disorder and comorbid cluster C personality disorders: a 6-month follow-up study. Journal of Personality Disorders 15 3: 245-254.

Honkalampi K, Tanskanen A, Hintikka J, Haatainen K, Viinamäki H. Does the cellular phone help to communicate when face-to-face contacts are difficult? Canadian Journal of Psychiatry 2001; 46 4: 373.

Honkalampi K, Hintikka J, Tanskanen A, Lehtonen J, Viinamäki H. Depression is strongly associated with alexithymia in the general population. Journal of Psychosomatic Research 2000; 48: 99-104.

Honkalampi K, Hintikka J, Saarinen P, Lehtonen J, Viinamäki H. Is alexithymia a permanent feature in depressed patients? Psychotherapy and Psychosomatics 2000; 69: 303-308.

Honkalampi K. Psyykkisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyden tausta-analyysi sairausvakuutuksen B-lausunnoista. Suomen Lääkärilehti 1999; 52: 3647-52.

Honkalampi K, Saarinen P, Hintikka J, Virtanen V, Viinamäki H. Factors associated with alexithymia in patients suffering from depression. Psychotherapy and Psychosomatics 1999; 68: 270-275.

Honkalampi K. 2001. Studies on the Relationship between Alexithymia and Depression. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede.